Vainoaako hän sinua?

Vainoaminen on toistuvaa, ei-toivottua yhteydenottamista, seuraamista ja tarkkailemista, joka on omiaan aiheuttamaan kohteessaan pelkoa tai ahdistusta. Vainoaminen sisältää uhkaavia tekoja, pelottelua, kontrollointia ja/tai väkivaltaisia tekoja. Vainoamisella on vaikutuksia kokijan hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Vaino voi kohdistua myös vainotun läheisiin. 

Vainoa ovat esimerkiksi: 

• toistuvat, ei toivotut yhteydenotot  
• perättömien tietojen levittäminen  
• omaisuuden tuhoaminen ja vahingonteot  
• pelottelu, uhkailu ja väkivalta  
• seuraaminen, tarkkailu  
• ei-toivotut, toistuvat rakkaudenosoitukset tai lahjat  
• tietojen kaappaaminen ja väärinkäyttö  
• teknologian avulla seuraaminen, salakuvaaminen- ja kuuntelu 
• toistuvat oikeudenkäynnit, aiheettomat lastensuojelu- tai rikosilmoitukset  

Parisuhteen aikana koettu väkivalta, erityisesti pakottava kontrolli lisää eron jälkeisen vainon riskiä. Noin puolessa väkivaltaisista parisuhteista väkivalta jatkuu eron jälkeen. Vainon vakavuus ja vaikutukset vaihtelevat; pienimmillään se voi olla epämukavuuden tunnetta, vakavimmillaan kuolemanpelkoa. Äärimmillään vaino voi kärjistyä henkeä uhkaavaksi väkivallaksi. Vainoaminen on rikos (RL 25 7a) ja siitä voidaan tuomita sakkoihin tai vankeuteen. 

Ohjeita vainoa kokevalle

• Kerro perheesi tilanteesta, älä jää yksin 
  Läheiset, ystävät ja työkaverit voivat tukea sinua tilanteessasi. 
• Hae itsellesi apua  
  Ohjausta ja neuvontaa eron jälkeiseen vainoon saat Tukikeskus Varjosta. Tämän lisäksi apua ja tukea on saatavilla esimerkiksi paikkakuntasi kriisikeskuksesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikoista, Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksistä, Nettiturvakodista, Naisten Linjalta, Rikosuhripäivystyksestä, poliisilta ja lakimiehiltä.  
• Tee henkilökohtainen turvasuunnitelma 
  Mieti, mitkä tekijät ovat tärkeitä juuri sinun tilanteessasi turvallisuuden parantamiseksi.  
  Monilla paikkakunnilla toimii MARAK-työryhmä, jossa moniammatillisessa työryhmässä väkivallan uhrille tai uhan alla elävälle henkilölle laaditaan turvasuunnitelma ja käynnistetään tarvittavat tukitoimet.  
• Tee rikosilmoitus  
• Kirjaa ylös vainoon liittyvät teot ja tapahtumat 
  Kirjaa ylös kohtaamiset ja säilytä todistusaineisto, kuten viestit ja sähköpostit. 
• Huomioi lapsen turvallisuus  
  Kerro tarvittaessa uhasta lapsesi kouluun tai päiväkotiin.  

Lapset ja eron jälkeinen vaino

Eron jälkeinen vaino koskettaa myös lapsia. Lapsen kokeman vainon muotoja voivat olla uhkailu lasta tai lapsen vanhempaa kohtaan, pelon ja turvattomuuden ilmapiirin ylläpitäminen ja fyysinen väkivalta. Lasta voidaan käyttää eron jälkeisen vainon välineenä ja vainotekoja voidaan naamioida rakkaudeksi tai kiintymykseksi. Vainoaja voi ilmestyä koulun pihalle, seurata ja tarkkailla lasta tai koko perhettä. Lapsen ei kuulu olla vanhemman viestinviejä tai sovittelija vanhempien välillä, eikä hänen kuulu toimia vakoojana tai tiedonvälittäjänä toiselle vanhemmalle. Väkivalta ja sen uhka vaurioittaa lasta. Vainoaminen voi näkyä lapsen arkisissa asioissa, kuten koulussa käymisessä tai harrastuksissa. Vainoa kokevissa perheissä turvallisuuden arviointi tulee tehdä aina lapset huomioiden. 

Lapsella on oikeus turvalliseen elämään. Lapsen asioissa apua saa esimerkiksi sosiaalitoimesta, neuvolasta, koulukuraattoreilta, mielenterveyspalveluista tai eri alueilla toimivista väkivaltatyön yksiköistä kuten esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksistä ympäri Suomen. 

Voit löytää mielenkiintoista sisältöä ja apua myös mm. Ensi- ja turvakotien liiton, Nettiturvakodin, Naisten Linjan, Nollalinjan ja Monika-Naisten sivuilta.