Vainoatko ex-puolisoasi?

Herättääkö parisuhteen päättyminen sinussa häpeää, mustasukkaisuutta tai vihaa? Onko sinun vaikeaa mennä elämässä eteenpäin ja irrottautua ex-puolisostasi? Toivotko, että voisitte palata ex-puolisosi kanssa yhteen ja jatkaa suhdettanne? Tällaiset tunteet ja kokemukset saattavat johtaa eron jälkeiseen väkivaltaan ja vainoon.  

Vainoamiseen syyllistyy henkilö, joka toistuvasti seuraa, tarkkailee, uhkaa, ottaa yhteyttä tai muuten näihin rinnastettavalla tavalla oikeudettomasti vainoaa toista siten, että se on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta. Vainoaminen on voinut alkaa jo parisuhteen aikana.  

Vainoaminen on lähisuhdeväkivaltaa, joka koostuu useista eri väkivallan muodoista. Vainoaminen voi ilmentyä esimerkiksi psyykkisenä-, fyysisenä- tai taloudellisena väkivaltana. Vainoa ovat esimerkiksi toistuvat ei-toivotut yhteydenotot, fyysinen seuraaminen ja tarkkailu, ex-puolison mustamaalaaminen tai kontrollointi parisuhteen päätyttyä. Vaino voi näyttäytyä myös ns. positiivisina tekoina, kuten lahjojen antamisena tai ikävän ja rakkauden ilmaisuina. Jos parilla on lapsia, vainoteot voivat tapahtua lasten kautta ja lapset voivat joutua vainon välineiksi. Vainoaminen on luonteeltaan yksipuolista. Tällä tarkoitetaan sitä, että toinen osapuoli ei halua yhteydenottoja, ei vastaa yhteydenottoyrityksiin tai kieltää yhteydenpidon.  

Vainoaminen on ollut virallisen syytteen alainen rikos vuoden 2014 alusta alkaen (RL 25 7 a)

Myös teknologian avulla tapahtuva seuraaminen ja tarkkailu, salakuvaaminen ja -kuuntelu ovat vainoamista; tällöin puhutaan teknologian välityksellä tapahtuvasta vainosta. Viestintärauhan rikkomiseen (RL 24 1a) syyllistyy se, joka häirintätarkoituksessa toistuvasti lähettää viestejä tai soittaa toiselle siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa häiriötä tai haittaa. Säännös laajentaa häirintäviestinnän rangaistavuutta kotirauhaa häiritsevästä puhelin- ja matkapuhelinhäirinnästä muihinkin viestintävälineisiin, eikä rangaistavuus ole enää sidottu siihen, että puhelu tai viesti vastaanotetaan kotirauhan piirissä. Viestintärauhan rikkominen on asianomistajarikos. 

Vainoavan henkilön elämä kapeutuu monella tavalla. Vainoaminen kuluttaa valtavasti aikaa muilta elämän osa-alueilta, kuten työltä, ihmissuhteilta ja harrastuksilta. Seurauksena tästä voi olla työttömyyttä, yksinäisyyttä ja taloudellisia vaikeuksia. Vainoaminen kerryttää rikosrekisteriä. Vainokäyttäytyminen aiheuttaa usein myös masennusta ja itsetuhoisia-ajatuksia. Käyttäytymisen taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä; siihen voivat vaikuttaa aiemmat kokemukset parisuhteessa tai ajatus erosta voi tuntua mahdottomalta. 

Vainoamisella on vaikutusta myös vanhemmuuteen. Entiseen puolisoon kohdistuva käyttäytyminen vaikuttaa siihen, miten oma rooli vanhempana muotoutuu eron jälkeen. Vanhemmuuteen ja entiseen parisuhteeseen liittyvät asiat voivat olla joskus vaikeita erottaa toisistaan. Tämän seurauksena vanhemmuus vääristyy ja suhde lapsiin kärsii. Vainossa lapset joutuvat elämään pelon ilmapiirissä ja jatkuvassa stressitilassa. Lasten elinpiiri kapenee ja myös heidän roolinsa perheessä vääristyvät. Lisäksi lapset joutuvat herkästi vainon välineiksi.  On tärkeää muistaa, että vaikka vainoteot eivät kohdistuisikaan suoraan lapseen, niin on lapsi aina vainon uhri, jos vaino kohdistuu toiseen vanhempaan. Vaino vaikuttaa lasten hyvinvointiin ja terveyteen monin tavoin ja voi aiheuttaa pitkäaikaista, jopa pitkälle aikuisuuteen ulottuvaa oireilua. 

Mistä apua voi saada? 

Oletko huolissasi omasta käyttäytymisestäsi? Häpeän ja syyllisyyden tunteet ovat normaali reaktio, eivätkä ne saa estää ottamasta vastuuta tilanteesta. Omaa väkivaltaista käyttäytymistä on mahdollista muuttaa, mutta harva onnistuu siinä ilman apua. Apua on saatavilla ja sitä kannattaa hakea. Mitä aiemmin haet apua, sitä parempi. 
Turvallisille raiteille -lähisuhdeväkivallan katkaisuohjelma on tarkoitettu omasta väkivaltaisesta käyttäytymisestään huolestuneille, lähisuhteissaan väkivaltaa käyttäneille sekä lähisuhdeväkivaltarikokseen syyllistyneille henkilöille. Ohjelma on kehitetty Ensi- ja turvakotien liiton Turvallisille raiteille -hankkeessa (2020-2023). Ohjelman käyttöön koulutettuja ammattilaisia löytyy ympäri Suomea Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksistä, oman hyvinvointialueesi sosiaali- ja terveyspalveluista sekä rikosseuraamuslaitoksen palveluista.  
Voit ottaa yhteyttä Tukikeskus Varjoon, asuinpaikkakuntaasi lähinnä olevaan Ensi- ja turvakotienliiton jäsenyhdistykseen tai paikkakuntasi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. 
Yhteystiedot ja apua löytyy seuraavista linkeistä: 
https://ensijaturvakotienliitto.fi/tietoa-liitosta/jasenyhdistykset/ 
https://nettiturvakoti.fi/ 
https://apuaeroon.fi/