Eron jälkeinen väkivalta ja vaino
Sinulle, läheinen

Eron jälkeinen väkivalta ja vaino voivat vaikuttaa kokijan lisäksi myös hänen läheisiinsä. Osallisiksi vainoon voivat joutua esimerkiksi kokijan lapset, vanhemmat, uusi kumppani, ystävät tai työkaverit. Läheiset näkevät läheltä, miten vaino vaikuttaa kokijaan elämään. He pyrkivät usein auttamaan vainon uhria, ja kantavat suurta huolta ja pelkoa läheisensä tilanteesta. Läheiset voivat joutua kärsimään myös itse vainosta, saaden esimerkiksi herjauksia tai uhkauksia tekijältä. Vainolla onkin usein monta uhria. Vaino koskettaa ja kuormittaa kokijan lisäksi myös läheisiä.
Läheisen rooli eron jälkeisessä vainossa
- Henkinen tuki: Läheinen jakaa tunnetasolla vainoa kokevan pelon, hädän ja huolen läheisistä. Läheinen pyrkii kulkemaan rinnalla, kannattelemaan uhria ja ylläpitämään toivon näkökulmaa. Läheinen voi toimia myös uhrin tukihenkilönä oikeudellisissa prosesseissa.
- Fyysinen tuki: Läheinen tarjoaa uhrille konkreettista turvaa omalla läsnäolollaan, tarjoaa väliaikaisen majoituksen tai on mukana esimerkiksi uhrin ja vainoajan lasten tapaamisvaihdoissa.
- Lastenhoidollinen apu: Läheinen auttaa uhria lasten hoidossa uhrin voimavarojen vähäisyyden vuoksi, tai tämän asioidessa esimerkiksi auttavien tahojen ja viranomaistoimijoiden kanssa.
- Konkreettinen apu: Läheinen tarjoaa uhrille käytännön apua esimerkiksi muuttoon liittyvissä järjestelyissä, tiedon etsimisessä tai yhteydenpidossa auttaviin tahoihin. Läheinen voi esimerkiksi osallistua uhrin kanssa auttavien tahojen palavereihin, ja pyrkiä varmistamaan uhrin avun saamisen. Läheinen voi auttaa uhria myös taloudellisesti, pyrkiäkseen takaamaan esimerkiksi läheisensä turvallisuuden toteutumisen.
Läheiset saattavat hyvistä tarkoitusperistä huolimatta toimia tietoisesti tai tiedostamattaan tekijän väylänä saada tietoa kohteestaan. Läheiset voivatkin joutua taiteilemaan tuen antamisen ja vainosta etäällä pysymisen kanssa.
Eron jälkeisen vainon seuraukset läheiselle
- Suhde vainoa kokevaan muuttuu: Ihmissuhde voi lähentyä, kun vainosta selviytyminen muodostuu yhteiseksi tavoitteeksi. Läheinen voi joutua kamppailemaan rajallisuuden tunteen kanssa, kun ei pysty vaikuttamaan esimerkiksi vainoa kokevan lapsenlapsen elämään huoltajan roolissa.
- Läheinen voi kokea syyllisyyttä, ettei ole huomannut väkivaltaa aiemmin, tai ettei ole kyennyt auttamaan vainon uhria riittävästi tai oikealla tavalla.
- Läheinen voi tuntea kuormitusta ja uupumusta: Omat tarpeet voivat jäädä huomiotta, läheisen keskittyessä auttamaan vainon uhria. Tilanteen pitkittyessä läheinen voi uupua. Uhrin tukeminen voikin tapahtua läheisen oman hyvinvoinnin kustannuksella.
Ohjeita vainoa kokevan läheiselle
- Muista pitää itsestäsi huolta: Omista perustarpeista, kuten syömisestä ja nukkumisesta, huolehtiminen on tärkeää oman hyvinvointisi kannalta. Pyri pitämään kiinni arjen rutiineista, säännöllisestä elämänrytmistä ja tekemään sinulle mielihyvää tuottavia asioita. Pitämällä huolta itsestäsi, saat voimaa toimia myös läheisesi tukena.
- Sinulla on oikeus saada apua kokemustesi käsittelyyn, älä jää yksin: Ohjausta ja neuvontaa eron jälkeiseen vainoon saat Tukikeskus Varjosta. Tämän lisäksi apua ja tukea on saatavilla esimerkiksi paikkakuntasi kriisikeskuksesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimipaikoista, Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksistä, Nettiturvakodista, Naisten Linjalta, Rikosuhripäivystyksestä, poliisilta ja lakimiehiltä.
- Huomioi oma ja läheistesi turvallisuus: Tee turvasuunnitelma, ja kerro tarvittaessa uhasta läheisillesi sekä asiaan osallisena olevan lapsen päiväkotiin tai kouluun.
- Tee tarvittaessa rikosilmoitus
- Varmista lapsen avun saanti: Ilmoita lapsen avun tarpeesta kotikunnan sosiaali- tai terveydenhuoltoon, tekemällä esimerkiksi lastensuojeluilmoitus tai soittamalla terveysneuvontaan.