Testaa tietosi: eron jälkeinen vaino

Tämä testi auttaa sinua tunnistamaan faktoja ja myyttejä eroamisen käytäntöihin sekä lasta koskeviin asioihin liittyen.Vastaa kysymyksiin kyllä tai ei. Saat jokaiseen kysymykseen lyhyen vastauksen. Kysymyksiä on yhteensä 8.

Lain mukaan lapsen huoltajilla on yhteistoimintavelvoite lapsen asioissa. myös eron jälkeen . Onkin tärkeää on, että vanhemmat miettivät ratkaisuja yhdessä lapsen parhaaksi. Jos yhteistyö on hankalaa, kannattaa hakea apua esimerkiksi perheasioiden sovittelusta.

Eron jälkeen lapsen huoltajat sopivat lapsen huollosta, asumisjärjestelyistä , tapaamisista sekä elatuksesta.Toimivassa yhteistyössä asioista keskustellaan rakentavasti ja tasavertaisesti. Turvallisessa yhteistyössä toista ei painosteta tai uhkailla toista oman tahdon mukaiseen toimintaan.Jos yhteistyö toisen vanhemman kanssa on vaikeaa tai koet turvattomuutta, hae apua.

Lapsen huoltajat voivat tehdä keskenään sopimuksen lapsen huollosta, asumisesta, elatuksesta ja tapaamisoikeudesta. Sopimus kannattaa vahvistaa lastenvalvojan luona. Lastenvalvoja varmistaa, että sopimus on lapsen edun mukainen ja hän voi auttaa vanhempia keskustelussa.

Jos vanhemmilla on paljon ristiriitoja lapsen asioiden järjestämisestä eron jälkeen, eikä sopimus synny vanhempien välisissä keskinäisiissä keskusteluissa tai lastenvalvojan luona, niin asian voi viedä käräjäoikeuteen tuomarin ratkaistavaksi.

Lapsen huoltajat voivat tehdä keskenään sopimuksen lapsen huollosta, asumisesta, elatuksesta ja tapaamisoikeudesta. Sopimus kannattaa vahvistaa lastenvalvojan luona. Lastenvalvoja varmistaa, että sopimus on lapsen edun mukainen ja hän voi auttaa vanhempia keskustelussa.

Jos vanhemmilla on paljon ristiriitoja lapsen asioiden järjestämisestä eron jälkeen, eikä sopimus synny vanhempien välisissä keskinäisiissä keskusteluissa tai lastenvalvojan luona, niin asian voi viedä käräjäoikeuteen tuomarin ratkaistavaksi.

Kirjallista sopimusta ei ole pakko tehdä., eikä viranomainen valvo sitä, mitä vanhemmat sopivat lapsen tapaamisista. Kirjallisesti tehty sopimus auttaa tekemään lapsen arjesta ennakoitavaa ja suunnittelemaan lapsen siirtymistä vanhempien välillä. Lastenvalvojan vahvistama kirjallinen sopimus tai oikeuden päätös on täytäntöönpanokelpoinen.

Jos lapsen ei ole turvallista tavata ja viettää aikaa vanhempaansa tämän luona, voi lastenvalvojan luona neuvotella valvottujen tai tuettujen tapaamisten toteuttamisesta. Niiden tarve tulee aina olla perusteltu.

Suullinen sopimus riittää, jos vanhemmilla on toimiva yhteistyö ja vanhemmat noudattavat suullisesti sovittuja aikoja ja tapaamisten toteuttamista. Suullinen sopimus myös riittää, jos lapset ovat jo lähes täysi-ikäisiä ja liikkuvat vanhempien luota toiselle itsenäisesti. Kirjallinen sopimus tuo turvaa ja selkeyttä molemmille vanhemmille sekä lapselle. Ennakoitava arki lisää lapsen turvan kokemusta.

Lastenvalvojan vahvistama kirjallinen sopimus tai oikeuden päätös on täytäntöönpanokelpoinen.

Iästään riippumatta, edes yli 12-vuotias lapsi ei saa päättää, missä hän asuu ja kenen luona on lapsen virallinen osoite. Lapsen asumisesta päättävät aina hänen huoltajansa, koska lapsi ei ole asiassa asianosainen.

Lapsen kanssa on kuitenkin keskusteltava hänen elämäänsä koskevista päätöksistä ja kuultava lapsen toiveet. Vanhempien on mahdollisuuksien mukaan huomioitava lapsen näkemykset asumisasiaa ratkaistaessa. Lasta ei saa painostaa mielipiteen kertomisessa. Asumisesta sopiminen on aina vanhempien päätettävä asia.

Iästään riippumatta, edes yli 12-vuotias lapsi ei saa päättää, missä hän asuu ja kenen luona on lapsen virallinen osoite. Lapsen asumisesta päättävät aina hänen huoltajansa, koska lapsi ei ole asiassa asianosainen.

Lapsen kanssa on kuitenkin keskusteltava hänen elämäänsä koskevista päätöksistä ja kuultava lapsen toiveet. Vanhempien on mahdollisuuksien mukaan huomioitava lapsen näkemykset asumisasiaa ratkaistaessa. Lasta ei saa painostaa mielipiteen kertomisessa. Asumisesta sopiminen on aina vanhempien päätettävä asia.

Ero herättää monenlaisia tunteita, jotka vaikuttavat päätöksentekoon ja yhteistyöhön. Eroprosessin alussa tunteet ovat yleensä voimakkaat, ja tunteiden ailahtelu on tyypillistä. Ajan kuluessa tunteet lieventyvät, tilalle tulee uudenlaisia ajatuksia ja etäisyyttä tapahtumiin. Jumittuminen tunteisiin , kuten vihanpito ja katkeruus on haitallista omalle hyvinvoinnille ja vanhempien väliselle yhteistyölle.

Aikuisen on tärkeää käsitellä tunteita puhumalla tai erovertaisiryhmässä tai ammattilaisen keskustelutuen avulla.

Eroon liittyvät tunteet voivat vaihdella paljon, mikä voi vaikuttaa yhteistyöhön ja päätöksentekoon. Eroava vanhempi ei välttämättä aina tiedosta miten tunteet vaikuttavat omaan toimintaan, eteenkin eroprosessin alussa. Kyky säädellä omia tunteita ja tietoinen päätös hoitaa lapsen asiat hyvin edistävät yhteistyötä vanhempien välillä.

Lapsen on tärkeää saada tietoa vanhemmilta eron tuomista muutoksista ja tukea tunteiden käsittelyyn.

Vanhempien tärkeänä tehtävänä on keskustella lapsen kanssa perhettä koskevista muutoksia, mitkä asiat muuttuvat ja mitkä asiat säilyvät ennallaan. Keskustelemalla asioista voi lisätä lapsen turvallisuuden tunnetta. Asioiden salaaminen ei edistä asioita.

Lapsen on tärkeää saada tietoa vanhemmilta eron tuomista muutoksista ja tukea tunteiden käsittelyyn. Lapselle on tärkeää kertoa erosta rehellisesti, ikätasoisesti ja rauhallisesti. Epätietoisuus voi lisätä lapsen huolta ja pelkoa.

Vältä kielteistä puhetta toisesta vanhemmasta lapsen kuullen. Se aiheuttaa lapselle ahdistusta ja ristiriitaisia tunteita.

Ero on lapselle iso muutos, koska perheen tilanne muuttuu ja vanhemmat muuttavat eri osoitteisiin. Vaikka vanhempien välillä ei olisi riitoja, voi tilanteeseen sopeutuminen herättää lapsessa ristiriitaisia tunteita ja kysymyksiä.

Lapselta on hyvä kysyä kuulumisia ja seurata, millä tavoin hän reagoi muutoksiin. Lapsi voi hyötyä ulkopuolisesta keskusteluavusta ja vertaistuesta.

Yhteisen perhe-elämän päättyminen eron myötä on kriisi myös lapselle. Ero on lapselle iso muutos, koska perheen tilanne muuttuu ja vanhemmat muuttavat eri osoitteisiin. Vaikka vanhempien välillä ei olisi riitoja, voi tilanteeseen sopeutuminen herättää lapsessa ristiriitaisia tunteita ja kysymyksiä.

Lapselta on hyvä kysyä kuulumisia ja seurata, millä tavoin hän reagoi muutoksiin. Lapsi voi hyötyä ulkopuolisesta keskusteluavusta ja vertaistuesta.

Huoltajilla on eron jälkeen velvollisuus huolehtia lapsen riittävästä elatuksesta. Elatus on lapsen oikeus. Vanhempien on kykynsä ja mahdollisuuksien mukaan huolehdittava, että lapsen oikeus riittävään elatukseen toteutuu.

Elatusapu voidaan vahvistaa sopimuksella lastenvalvojan luona tai oikeuden päätöksellä. Lapselle voi syntyä oikeus elatusapuun myös vuoroasumistilanteissa.

Elatus on lapsen oikeus. Vanhempien on kykynsä ja mahdollisuuksien mukaan huolehdittava, että lapsen oikeus riittävään elatukseen toteutuu. Elatusavun määrä voidaan vahvistaa sopimuksella lastenvalvojan luona tai oikeuden päätöksellä. Lapselle voi syntyä oikeus elatusapuun myös vuoroasumistilanteissa.

Lastenvalvojan on vahvistettava vanhempien tekemä sopimus, jos se on lainmukainen ja kohtuullinen. Kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon mm. lapsen oikeus riittävään elatukseen sekä vanhempien maksukyky. Vanhemmat eivät saa sopia, että toisen ei tarvitse suorittaa elatusapua.

Sopimuksella tai oikeudessa vahvistetun elatusavun maksaminen on myös pakollista. Elatusapu voidaan periä viime ulosottotoimin, jos elatusvelvollinen laiminlyö elatusavun maksamisen. Kela myöntää lapselle elatustukea, jos vanhemmalla ei katsota olevan riittävää elatuskykyä esim. työttömyyden vuoksi tai opiskeluaikana.